Projektit

Saksalaisten sotilaiden hautausmaa

Hautausmaa sijaitsee 18 km Rovaniemeltä pohjoiseen, Norvajärven rannalla. Opasteet 4-tieltä. Pysäköintialueelta vie noin 0,5 km hiekkapohjainen metsäpolku hautausmaa-alueelle. Hautausmaa on vihitty käyttöön 31. elokuuta 1963. Mausoleumiin on haudattuna yli 2500 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.

Alue on rajattu luonnon-kivistä rakennetulla noin metrin korkuisella kivi-aidalla. Mausoleumin eteisaulassa sijaitsee Ursula Quernerin suunnittelema veistos "Äiti ja poika". Päätilassa on 8 riviä kalkki-kivitauluja, joihin on kaiverrettu taulun alla lepäävien vainajien nimi, sotilasarvo sekä syntymä- ja kuolinpäivämäärä. Hautausmaa-alueella on myös kookas teräksinen risti, jonka muistotaulussa on teksti: " Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan". 

 

 

Lisätietoja:

Eero Pajula
puh: 040-5371198. 

Hautausmaa on avoinna yleisölle 1.4.-30.9. Muina aikoina erikoistapauksissa sopimuksen mukaan.

Linkki videoon: https://vimeo.com/134621143

Linkki kuvagalleriaan - Picture Gallery - Abbildung Galerie

The Cemetary of the German Soldiers

The cemetary situates by the lake Norvajärvi , 18 km from Rovaniemi to north. There are signs from highway 4. It takes about 0,5 km along sand path through the forest from a car park to the cemetery. The cemetery have been taken in use 31 st October in 1963. In the Mausoleum there are buried over 2500 Germans who died in the 2nd World War.

The area has been marked out with an about one meter high stone hedge. At the hall of the Mausoleum there is a sculpture called “Äiti ja poika” (Mother and a son) designed by Ursula Querner. At the main space there are 8 rows of limestone boards, in which have been engraved the names, military ranks, and dates for birth and death of the soldiers who lie underneath.At the cemetery there is also a big cross made of steel on which it's been written: “Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan" (We honor all the soldier graves which are beyond our love and we bless them in peace of God.).

 

 

More information:

Eero Pajula
mob: +358-40-5371198

The cemetery is open for the public from 1 st April to 30 th September. In other times exceptions can be compromised.

 

Der Deutsche Soldatenfriedhof

18 km nördlich von Rovaniemi, der Hauptstadt Finnisch-Lapplands, liegt auf einem in den Norvasee vorspringenden Waldstück die deutsche Kriegsgräberstätte. Ein Waldpfad führt von der Hauptstraße zu dem 16.000 m² großen Friedhofsgelände, das von einem Wall aus großen und kleinen Findlingen umschlossen ist.

Ein Granittor gibt den Weg zu einem aus roten Granitquadern gefügten Gruftbau frei. In der hohen Eingangshalle wurde die Plastik "Mutter und Sohn" aufgestellt. In dem Gedenkraum befinden sich acht Reihen Muschelkalktafeln mit Namen, Dienstgrad, Geburts- und Sterbedaten der hier ruhenden Gefallenen, deren Sarkophage sich in der Gruft unmittelbar unter dem Gedenkraum befinden. Bei der Einbettung wurden diese so angeordnet, dass unter jeder Namentafel die zugehörigen Sarkophage stehen.

Mitarbeiter des Volksbundes und freiwillige Finnen haben die Toten aus den Provinzen Lappland und Oulu geborgen. Weithin über den See sichtbar mahnt ein hohes Kreuz aus Stahl, an dessen Fuß eine Gedenktafel angebracht wurde: "Wir gedenken aller Kriegsgräber, die unserer Liebe unerreichbar sind und befehlen sie in Gottes Frieden". Der Friedhof wurde am 31. August 1963 eingeweiht. Auf dieser Anlage ruhen 2.683 deutsche Gefallene des Zweiten Weltkrieges.

Video: https://vimeo.com/160864356

Mehr Info:

http://personal.inet.fi/atk/omega/kielet.html

Rovaniemi-Napapiirin klubin projekti:

SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja kansainvälinen tehtävä. Menestystarina. Klubi hoitaa sekä saksalaisten sotilaiden hautausmaata että norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkkiä Rovaniemen Norvajärvellä. Hautausmaa on Rovaseudulla matkailukohteena merkittävä, siellä käy vuosittain n. 10000 vierasta.

 

Sotilashautausmaa

Suomen rintamilla kaatui toisen maailmansodan aikana n. 15000 saksalaista sotilasta. Suurin osa vainajista on haudattu nykyisen Venäjän alueelle, esim. Parkkina-Petsamoon (n. 5000 kaatunutta)  ja vanhaan Sallaan (n. 3000 kaatunutta).  Nykyisen Suomen alueelle kenttähautoihin haudatut saksalaiset koottiin suomalaisten poliisien ja eräiden vapaaehtoisten voimin yhteistyössä saksalaisten kanssa 1952-1959 ( ja eräin osin aina vuoteen 1966 asti) ja siunattiin haudan lepoon Etelä-Suomessa Helsinki-Honkanummen ja Pohjois-Suomessa Norvajärven hautausmaille.

Hautausmaalla oleva graniittinen kappelirakennus

Rovaniemi-Norvajärven kokoomahautausmaa sijaitsee 18 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen, Norvajärveen työntyvässä luonnonkauniissa metsäisessä niemessä. Hautuumaa-alue on luovutettu Suomen ja Saksan valtioiden välisellä sopimuksella saksalaisille hautausmaakäyttöön. Alue on rajattu luonnonkivistä rakennetulla n. 1 m korkuisella kiviaidalla.

Polku johtaa portin läpi punagraniittiseen mausoleumiin, jonka korkeassa eteisaulassa on veistos “Äiti ja poika”. Tällainen ”Pieta”-veistos on eri muodoissaan useimmilla saksalaisilla sotilashautausmailla. Kun veistos omalta osaltaan kuvaa arktisten olosuhteiden kovuutta ja raakuutta ja sodan armottomuutta, antavat auringon paistaessa mausoleumin sisälle väriä - kuin toivona elämän jatkuvuudesta - lyijylasimaalauksista tehdyt ikkunat. Niiden nimikin on ”Flamme des Lebens” ”Elämän liekki”.

Kappelin, mausoleumin, on suunnitellut arkkitehti Otto Kindt Hampurista. Mausoleumi on rakennettu vuosina 1959 - 1963, jolloin elokuun 31. Päivänä 1963 olivat vihkiäiset. Rakennustyön on suorittanut suomalainen firma - Kemin Rakennus Oy Rovaniemeltä. Massiivinen punagraniitti on Vehmaalta Länsi-Suomesta. Mausoleumiin on haudattuna yli 2500 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.

Päätilan seinällä olevia nimikaiverruksia

Päätilassa on 8 suurta kalkkikivitauluriviä. Yksittäisiin tauluihin on kaiverrettu kyseisen taulun alla lepäävistä vainajista nimi, sotilasarvo sekä syntymä- ja kuolinpäivämäärä. Vainajat ovat arkuissa kalkkikivitaulujen alla olevissa hautaholveissa. Arkut on hautaan laskettaessa asetettu holviin siten, että jokaisen vainajan arkku sijaitsee suoraan nimitaulun alapuolella. Aulassa olevassa nimikirjassa on aakkosjärjestyksessä tunnistettujen vainajien nimet.

 

Hautausmaa-alueella on järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti, jonka juurella on muistotaulussa teksti, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa: “Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan”. Ristillä muistetaan kaikkia niitä kaatuneita, jotka vielä ovat kenttähaudoissaan tai kadonneina.

Mausoleumin edusta on varovaisella puuston ja kasvuston hoidolla avattu niin, että Norvajärven selkä avautuu rakennuksen edestä.

Saksassa sotilasvainajista ja sotilashautausmaista (sekä Saksassa että ympäri maailmaa) vastaa yhdistys nimeltään ”Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.v”. Norvajärven hautausmaa on yksi sadoista Euroopassa olevista saksalaisten sotilaiden hautausmaista. Yksittäiset vainajat tai sota-aikaisissa kenttähaudoissa olevat saksalaiset kaatuneet sotilaat halutaan ja pyritään voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan siirtämään Norvajärven tyyppisille kokoomahautuumaille. Esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueella ei vielä pääosin ole päästy tekemään sodassa saksalaisten puolella kaatuneiden kokoamista ja hautaamista tavoitetilan mukaisesti. Siellä makaa 2 200 000 saksalaista sotilasta eri paikoissa. Samoin esimerkiksi Latviassa on vielä 6 600 kenttähauta-aluetta ja Puolassa noin 468 000 kaatunutta 640:llä hautuumaalla. Entisen Tsekkoslovakian alueella on noin 178 000 kaatunutta, Unkarissa 54 000, Virossa 35 000, Latviassa 100 000, Liettuassa 20 000, entisessä Jugoslaviassa 15 600, Romaniassa 53 000 jne.

 

http://www.volksbund.de/

 

1950 –luvulla VoIksbundin Lapista etsimälle hautapaikalle asetettiin aikoinaan monia vaatimuksia. Sen piti olla lähellä vesistöjä ja kukkuloita, asutuksen tuntumassa, mutta kuitenkin erillään. Paikalla tuli kasvaa havupuita, mutta ei koivuja (roskaavat). Lopulta valittiin Norvajärvi.

Hautuumaan hoidosta vastaava Eero Pajula huoltorakennuksen kattoa korjaamassa.

Klubi hoitaa

Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubi on vuodesta 2002 alkaen vastannut hautausmaan hoidosta ja huolehtii paikan päällä kaikista hautausmaahan liittyvistä asioista.

Tärkeimmät tehtävät ovat:

  • opastaa kävijöitä, so. antaa tietoja aukioloajoista, tiedottaa eri viestimissä, vastata tiedusteluihin jne.
  • huolehtia sekä hautausmaa-alueen että rakennusten kunnossapidosta ja siivouksista
  • hoitaa puustoa ja muuta kasvustoa
  • valvoa alueen kuntoa, ilmoittaa epäselvyyksistä ja hoitaa mahdollinen alihankkijoiden kanssa toteutettava korjaaminen yhdessä saksalaisten kanssa
  • hoitaa netissä tilattavien hautakoristeiden vienti ja niihin liittyvä valokuvaus
  • osallistua ja tukea saksalaisten hautuumaan kunnossapidon vuoksi järjestämien nuoriso- tai Bundeswehrin sotilaiden kunnossapitoleirien suunniteluun ja toteutukseen.
  • matkailuoppaiden (vast) koulutus.

Hautausmaa on vuosittain avoinna 1. huhtikuuta - 30. syyskuuta välisenä aikana, säävarauksella. Kävelytiestön talvikunnossapitoa ei tehdä.

Muistomerkkitaulu on kiinnitetty isoon kiveen

Norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkki

Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubi on vuodesta 2010 vastannut myös Norväjärven saksalaisten sotilaiden hautausmaan pysäköintipaikalla olevan norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkin ja sen ympäristön hoidosta.

Muistomerkki on vihitty 1994. Nyt, kun jatkosodasta on jo kulunut lähes 60 vuotta, ei kaatuneiden norjalaisten sotaveteraanien aseveljillä enää ole kykyä hoitaa muistomerkkiä.

Klubille muistomerkin hoitaminen on helppo palvelutehtävä saksalaisten hautausmaan hoidon ohessa.

Palveluprojekti poikii kansainvälisyyttä ja hyvää henkeä

Rotary on kansainvälinen vapaaehtoisten ihmisten yhteistoimintaverkosto ja palvelujärjestö. Se on aktiivinen humanitaarisessa palvelussa, kannustaa korkeisiin eettisiin normeihin ja auttaa rakentamaan hyvää tahtoa ja maailmanlaajuista rauhaa.

On aivan uskomatonta, miten tällainen kansainvälinen pysyvä palvelutehtävä poikii myönteistä yhteistoimintaa paitsi klubin sisällä, myös ympäri maailman.

Klubimme on sitoutunut hautuumaan hoitoon. Paitsi että hoitotyö on hauskaa ja mielekästä yhdessä olemista ja tekemistä, tehtävästä saamme myös erikseen sovitun rahallisen korvauksen, jota voimme käyttää klubin periaatteiden ja päätösten mukaan muuhun palvelutoimintaan.